Asiantuntija huolissaan yrittäjien jaksamisesta –”Kannattaa varautua jo silloin, kun menee hyvin”

Asiantuntija huolissaan yrittäjien jaksamisesta –”Kannattaa varautua jo silloin, kun menee hyvin”

Julkaistu Iltalehdessä 25.01.2021 klo 7:00

 

Asiantuntija patistelee suomalaisia yrittäjiä varautumaan paremmin omaan terveyteen ja jaksamiseen liittyviin riskeihin jo silloin, kun kaikki on hyvin.

– Yrittäjä on pienissä yrityksissä voimavara ja moottori. Yritys ei pyöri, jos moottori on pois pelistä. Moni yrittäjä ei hahmota, että juuri moottorin eli yrittäjän vakuuttaminen on tärkeintä, sanoo Suomen Yrittäjäturvan toimitusjohtaja Teemu Lillrank.

Suomessa oli vuonna 2018 yli 280 000 yritystä, joista 93 prosenttia oli alle 10 hengen mikroyrityksiä. Niissä yrittäjä on keskeisessä roolissa menestyksen rakentamisessa.

Lillrank on uransa aikana nähnyt tuhansia yrittäjiä ja todistanut, kuinka yrittäjät tyypillisesti antavat työlleen kaikkensa.

– Sen huomaa, kuinka työn veto ja ilo siitä, että saa tehdä itselleen mielekästä työtä ja auttaa asiakkaita pitää yrittäjän moottorin käynnissä. Toisinaan kuitenkin hyvänkin koneen moottori alkaa piiputtaa kovassa käytössä, ja sama pätee yrittäjään.

Oma sosiaaliturva kannattaa tarkistaa, vaikka yrityksellä menisi hyvin ja itse jaksaisi painaa pitkää päivää. Varautuminen silloin, kun asiat ovat hyvin, on Lillrankin mukaan järkevintä.

Ota selvää sosiaaliturvastasi
Viime vuosina yrittämisestä puhuminen ja innostavat yrittäjätarinat ovat saaneet monet miettimään yrittäjyyttä uravaihtoehtona. Vapaus, mahdollisuus toteuttaa itselle tärkeitä asioita ja itsenäisyys houkuttelevat monia. Mediassa ja sosiaalisessa mediassa ei aina muisteta puhua yrittäjyyden riskeistä ja siitä, mitä tapahtuu, kun riskit konkretisoituvat.

– Vaikka Suomen sosiaaliturva kansainvälisesti onkin huipputasoa, se ei usein kuitenkaan riitä täysin paikkaamaan tulonmenetyksiä. Monelle voi tulla yllätyksenä vaikkapa se, miten pieni sairauspäiväraha on tai kuinka perhe-eläke ei riitäkään kattamaan kuluja, Lillrank kertoo.

– Suomessa yrittäjät tietävät, että meillä on sosiaaliturva, mutta ei tiedetä, mitä se juuri omalla kohdalla tarkoittaa, Lillrank kertoo.

He käyvät aina asiakkaan kanssa läpi tämän nykytilanteen ja tavoitteet sekä laskevat mahdolliset korvaukset ja eläkkeet eri tilanteissa. Tulokset ovat usein karuja.

– Pääsääntöisesti yrittäjät eivät ole kovin iloisia nähdessään sosiaaliturvansa tilanteen, Lillrank painottaa.

Onneksi yrittäjän on mahdollista turvata yrityksen tärkein voimavara – itsensä ja läheisensä – ja omilla valinnoillaan vaikuttaa riskeihin ja sosiaaliturvaansa.

– Mitä isommaksi ja arvokkaammaksi yritys kasvaa, sen tärkeämpi on hallita riskejä, Lillrank korostaa ja listaa kolme sudenkuoppaa, jotka monesti jäävät yrittäjiltä huomioimatta.

Oma vakuutustilanne kannattaa tarkistaa muutaman vuoden välein, elämäntilanteen muuttuessa tai jos yritykseen otetaan uusia osakkaita ja on tarvetta tarkastaa osakassopimusta.

1. YEL-maksu – tiedätkö, mistä maksat ja mitä saat?
– Aina, kun tapaan yrittäjän, kysyn häneltä, miten paljon hän maksaa YEL-maksuja ja miksi juuri tämä summa. Ei siksi, että yrittäisin kritisoida heitä päätöksistään, vaan haluan tietää, miksi he ovat päätyneet juuri tähän summaan, Lillrank kertoo.

– Useimmiten vastaus on, että no kun kirjanpitäjä tai vakuutusneuvoja sanoi, että tämä olisi sopiva taso.

YEL-vakuutus eli yrittäjän eläkevakuutus on lakisääteinen vakuutus, ja se on yrittäjille kaiken sosiaaliturvan perusta. Yrittäjä voi itse päättää, miten paljon hän maksaa vakuutuksesta. Ainoastaan minimitaso on säädetty.

Kaikille sopivaa maksutasoa on vaikea määritellä, mutta Lillrank suosittelee, että aloittelevat ja pitkään yrittäjinä toimineet miettivät säännöllisesti omia riskejään ja varautumistasoaan. Sopiva summa on hyvin tapauskohtainen.

– Me voimme kertoa yrittäjälle eri vaihtoehdoista ja selvittää, mitä hänen kannattaa huomioida. Yrittäjä tekee sen jälkeen itse päätökset siitä, millä tavalla varautuu. Samoin pitää tietää nykyinen tilanne, jotta ymmärtää, miten viranomaisten muutokset sosiaaliturvassa ja eri etuuksissa ja eläkkeissä vaikuttavat yrittäjiin.

YEL-maksut määrittävät esimerkiksi sen, paljonko yrittäjä tulee saamaan eläkettä.

– Tänä päivänä moni yllättyy vanhuuseläkkeen pienuudesta ja miettii, miten siihen voisi järkevästi varautua. Perhe-eläkkeen suuruus on monelle yllätys. Jos olet naimisissa ja sinulla on kaksi pientä lasta kotona, perhe-eläke voi olla odotettua suurempi. Jos kuitenkin YEL-työtulo on ollut matalalla, se ei ole kovinkaan kattava turva. Jos yrittäjä ei ole naimisissa eikä hänellä ei ole alaikäisiä lapsia tai lapset ovat jo lähes täysi-ikäisiä, perhe-eläkkeen pieni määrä yllättää heidät. Joten tämä toimii molempiin suuntiin, mutta pääsääntöisesti tiedot omasta sosiaaliturvasta eivät ole kovin hyviä.

2. Kun yrittäjä sairastuu
Eräs yrittäjäasiakas on jäänyt Lillrankin mieleen erityisen hyvin. Yrittäjä oli työmaalla, kun hänen kätensä vahingoittuivat pahasti työtapaturmassa. Edessä oli useamman kuukauden sairausloma, mutta työmaa piti saada valmiiksi. Onneksi hänellä oli vakuutus väliaikaisen työkyvyttömyyden varalta, ja vakuutuksen maksutaso riittävä. Saadulla korvauksella, joka oli noin 6 000 euroa kuukaudessa, yrittäjä kykeni palkkaamaan toisen henkilön saattamaan projektin loppuun.

– Vain pieni osa yrittäjistä on vakuuttanut itsensä etenkin pitemmän sairauden varalta. Tapaturmavakuutukset ovat yleensä kunnossa, mutta jos yrittäjä joutuu olemaan poissa työmaalta, voi jopa koko yritystoiminta pahimmassa tapauksessa pysähtyä, Lillrank muistuttaa.

Vakavampien sairastumisten tai tapaturmien aiheuttamien poissaolojen lisäksi myös vähäisemmät oireet kannattaa ottaa vakavasti eikä tehdä töitä puolikuntoisena.

– Yrittäjät eivät herkästi hakeudu sairaslomalle lepäämään. Se pistää miettimään, millaisia vaivoja tämä voi aiheuttaa yrittäjälle tulevaisuudessa.

3. Perheen elannon turvaaminen
Vain noin joka kolmannella suomalaisella on vakuutus kuoleman varalta. Vuosittain Suomessa kuolee noin 10 000 työikäistä. Joukossa myös yrittäjiä.

– Olisi tärkeää, ei itsensä vaan omaisten takia, että kaikki varautuisivat siihen pahimpaan. Myös työkyvyttömyyseläke voi olla yhtä kova taloudellinen isku perheen talouteen, jos siihen ei varaudu, Lillrank kertoo.

Usein yrittäjä on omistautunut työlleen ja hänen tuloillaan rahoitetaan suuri osa perheen menoista.

– Monesti yrityksillä ja yrittäjillä suuri osa omaisuudesta on hankalasti realisoitavissa. Pitää olla varmuutta siitä, että pärjää, jos edessä onkin työkyvyttömyys tai yrittäjä menehtyy, Lillrank korostaa.

Jos perheen toinen vanhempi menehtyy, eikä henkivakuutusta ole, voi pahimmillaan käydä niin, ettei perhe kykene enää selviytymään vaikkapa perintöveroista ja asuntolainasta. Surun keskellä täytyy vaihtaa kotia ja stressata taloudesta.

– Varsinkin tilanteissa, jossa yrittäjällä on alaikäisiä lapsia, on hyvä varmistaa perheen pärjääminen. Tähän apuna toimivat esimerkiksi henki- tai työkyvyttömyysvakuutus, joiden taso kannattaa tarkastaa asiantuntijan kanssa.