Mielipidekirjoitus julkaistu Kauppalehdessä 11.3.2021:

Sosiaali- ja terveysministeriö STM on ehdottanut yrittäjien työeläkejärjestelmän keskittämistä yhdelle toimeenpanijalle, mutta ratkaisu olisi väärä. Keskittämällä YEL-maksut yhteen paikkaan (esim. MELAan) syntyy riski siitä, että yksi taho määrää täysin, miten asiakaspalvelu toimii. Yrittäjien tieto YEListä ei paranisi, koska silloin ei olisi tarvetta kiertää opastamassa yrittäjiä vaikutuksista YEL-tason määräytyessä esimerkiksi taulukkoa katsomalla.

Suomen Yrittäjät ovat ehdottaneet alarajan nostamista, mutta ehdotetun yhteensovittamisen takia tämäkin olisi monelle erittäin huono ratkaisu, sillä se ei toisi käytännössä parannuksia turvaan. Alivakuuttaminen on ehdottomasti ongelma mutta ratkaisu ei ole yrittäjän vapauden rajoittaminen. Meidän tulisi keskittyä siihen, että yrittäjät tuntisivat paremmin oman sosiaaliturvansa ja että heillä olisi velvollisuus hoitaa oma sosiaaliturvansa kuntoon.

Etenkin vapaaehtoisten eläkevakuutusten osalta tätä voisi tehdä muuttamalla yksilöllisen eläkkeen nostamisen ikärajaa vastaamaan lakisääteiseneläkkeen alkamisikää. Nyt vapaaehtoisen eläkkeen alkamisiät ovat 1957 tai aikaisemmin syntyneille 68v, 1958-1961: 69v 1962 tai myöhemmin: 70v. Tämä ei kannusta säästämään vapaaehtoisesti. Ja koska nämä yhteensovitetaan kansaneläkkeen kanssa, olisi valtionkin kannalta perusteltua, että yrittäjät maksaisivat enemmän lisäeläkettä. Vuonna 2019 valtio kustansi MYEL eläkkeiden ja muiden etuuksien hoitamiseen 762 milj€ ja YEL kuluja 294,5 milj€ (ensi vuonna valtion maksu Yel kustannuksista 418 milj €). Onko tämä oikeudenmukaista vai pitäisikö kokonaisrahamäärää jakaa tasaisemmin?

Jos aidosti ollaan huolissamme yrittäjien sosiaaliturvasta ja eläkkeistä, tulisi valtion kannustaa yrittäjiä vakuuttamaan itsensä vapaaehtoisesti niin eläkkeiden kuin muiden henkilöturvien osalta. Jos yrittäjillä olisi parempia vaihtoehtoja säästää eläkevakuutukseen, vähentäisi se myös kansaneläkkeen saajia koska nämä yhteensovitetaan. Valtio säästäisi, yrittäjä saisi pitää yrittäjän vapautensa ja tasa-arvo paranisi. Lisäksi yrittäjien eläkejärjestelmä tulisi rahastoida samalla tavalla kuten työntekijöiden eläkejärjestelmä. Tämä ei korjaisi tilannetta saman tien mutta pitkällä tähtäimellä toisi helpotusta tilanteeseen.

// Teemu Lillrank, toimitusjohtaja

Suomen Yrittäjäturva

Tutustu Suomen Yrittäjäturvan tiimiin. Ensimmäisenä vuorossa Henkilöriskien asiantuntija; Esa Pellinen, Tampere.

– Kerro vähän itsestäsi kuka olet?

Olen kauppatieteiden maisteri, valmistuin Tampereen yliopistosta 1980-luvun lopussa hitaan opiskelun jälkeen. Jo opiskeluaikanani tein töitä Helsingissä ja valmistuttuani vierähti vielä kuusi vuotta SYP Yksityispankissa salkunhoitajana.

Muutimme Tampereelle 1993. Neljä vuotta hallinnoin EU rahoitteista projektia Infosto Oy:ssä. Musiikkialan yrittäjänä toimin 15 vuotta vuoteen 2007. Muusikkovaimoni vaihdettua alaa päätin tehdä saman itse. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi aikuista tytärtä.

– Mitä työtehtäviisi kuuluu?
Olen rakentanut koko vakuutusurani ajan yrittäjille optimaalisia sosiaaliturvan ratkaisuja. Parhaat ratkaisut koostuvat aina lakisääteisten ja vapaaehtoisten vakuutusten yhdistelmästä.
Tehtäväni on siis rakentaa yrittäjälle paras mahdollinen sosiaaliturva.

  – Kuinka kauan olet ollut vakuutusalalla töissä?
Aloitin vakuutusedustajana Tapiolassa vuonna 2007. LähiTapiolasta siirryin Folksamiin vuonna 2018 ja sieltä yrityskaupan myötä Fenniaan.

– Miksi sinä valitsit suomen yrittäjäturvan?
Päätös oli helppo. Kun entinen kollegani Teemu Lillrank pyysi minua mukaan vasta perustettuun yritykseen, tiesin heti, että tässä on minun paikkani. Suomen Yrittäjäturva keskittyy ainoastaan yrittäjän sosiaaliturvaan, mikä on ollut intohimoni koko yli 10 vuotisen vakuutusurani ajan ja minkä tunnen osaavani.

– Kuinka hyvin mielestäsi yrittäjät tuntevat sosiaaliturvansa ja millä tavalla sitä voisi parantaa?
Yhä useammalla yrittäjällä on nykyään vahva mielipide yrittäjien sosiaaliturvasta. Liian usein YELiä verrataan ainoastaan vaihtoehtoisiin sijoituksiin ja unohdetaan YELin tuoma muu turva.

Oikealla ja ajantasaisella tiedolla voidaan yrittäjiä auttaa ymmärtämään ja hankkimaan itselleen oikean ja hyvän sosiaaliturvan.

– Kerro yksi vinkki / Motto:
Kylmät faktat ja lämmin sydän.

Julkaistu Iltalehdessä 25.01.2021 klo 7:00

Asiantuntija patistelee suomalaisia yrittäjiä varautumaan paremmin omaan terveyteen ja jaksamiseen liittyviin riskeihin jo silloin, kun kaikki on hyvin.

– Yrittäjä on pienissä yrityksissä voimavara ja moottori. Yritys ei pyöri, jos moottori on pois pelistä. Moni yrittäjä ei hahmota, että juuri moottorin eli yrittäjän vakuuttaminen on tärkeintä, sanoo Suomen Yrittäjäturvan toimitusjohtaja Teemu Lillrank.

Suomessa oli vuonna 2018 yli 280 000 yritystä, joista 93 prosenttia oli alle 10 hengen mikroyrityksiä. Niissä yrittäjä on keskeisessä roolissa menestyksen rakentamisessa.

Lillrank on uransa aikana nähnyt tuhansia yrittäjiä ja todistanut, kuinka yrittäjät tyypillisesti antavat työlleen kaikkensa.

– Sen huomaa, kuinka työn veto ja ilo siitä, että saa tehdä itselleen mielekästä työtä ja auttaa asiakkaita pitää yrittäjän moottorin käynnissä. Toisinaan kuitenkin hyvänkin koneen moottori alkaa piiputtaa kovassa käytössä, ja sama pätee yrittäjään.

Oma sosiaaliturva kannattaa tarkistaa, vaikka yrityksellä menisi hyvin ja itse jaksaisi painaa pitkää päivää. Varautuminen silloin, kun asiat ovat hyvin, on Lillrankin mukaan järkevintä.

Ota selvää sosiaaliturvastasi
Viime vuosina yrittämisestä puhuminen ja innostavat yrittäjätarinat ovat saaneet monet miettimään yrittäjyyttä uravaihtoehtona. Vapaus, mahdollisuus toteuttaa itselle tärkeitä asioita ja itsenäisyys houkuttelevat monia. Mediassa ja sosiaalisessa mediassa ei aina muisteta puhua yrittäjyyden riskeistä ja siitä, mitä tapahtuu, kun riskit konkretisoituvat.

– Vaikka Suomen sosiaaliturva kansainvälisesti onkin huipputasoa, se ei usein kuitenkaan riitä täysin paikkaamaan tulonmenetyksiä. Monelle voi tulla yllätyksenä vaikkapa se, miten pieni sairauspäiväraha on tai kuinka perhe-eläke ei riitäkään kattamaan kuluja, Lillrank kertoo.

– Suomessa yrittäjät tietävät, että meillä on sosiaaliturva, mutta ei tiedetä, mitä se juuri omalla kohdalla tarkoittaa, Lillrank kertoo.

He käyvät aina asiakkaan kanssa läpi tämän nykytilanteen ja tavoitteet sekä laskevat mahdolliset korvaukset ja eläkkeet eri tilanteissa. Tulokset ovat usein karuja.

– Pääsääntöisesti yrittäjät eivät ole kovin iloisia nähdessään sosiaaliturvansa tilanteen, Lillrank painottaa.

Onneksi yrittäjän on mahdollista turvata yrityksen tärkein voimavara – itsensä ja läheisensä – ja omilla valinnoillaan vaikuttaa riskeihin ja sosiaaliturvaansa.

– Mitä isommaksi ja arvokkaammaksi yritys kasvaa, sen tärkeämpi on hallita riskejä, Lillrank korostaa ja listaa kolme sudenkuoppaa, jotka monesti jäävät yrittäjiltä huomioimatta.

Oma vakuutustilanne kannattaa tarkistaa muutaman vuoden välein, elämäntilanteen muuttuessa tai jos yritykseen otetaan uusia osakkaita ja on tarvetta tarkastaa osakassopimusta.

1. YEL-maksu – tiedätkö, mistä maksat ja mitä saat?
– Aina, kun tapaan yrittäjän, kysyn häneltä, miten paljon hän maksaa YEL-maksuja ja miksi juuri tämä summa. Ei siksi, että yrittäisin kritisoida heitä päätöksistään, vaan haluan tietää, miksi he ovat päätyneet juuri tähän summaan, Lillrank kertoo.

– Useimmiten vastaus on, että no kun kirjanpitäjä tai vakuutusneuvoja sanoi, että tämä olisi sopiva taso.

YEL-vakuutus eli yrittäjän eläkevakuutus on lakisääteinen vakuutus, ja se on yrittäjille kaiken sosiaaliturvan perusta. Yrittäjä voi itse päättää, miten paljon hän maksaa vakuutuksesta. Ainoastaan minimitaso on säädetty.

Kaikille sopivaa maksutasoa on vaikea määritellä, mutta Lillrank suosittelee, että aloittelevat ja pitkään yrittäjinä toimineet miettivät säännöllisesti omia riskejään ja varautumistasoaan. Sopiva summa on hyvin tapauskohtainen.

– Me voimme kertoa yrittäjälle eri vaihtoehdoista ja selvittää, mitä hänen kannattaa huomioida. Yrittäjä tekee sen jälkeen itse päätökset siitä, millä tavalla varautuu. Samoin pitää tietää nykyinen tilanne, jotta ymmärtää, miten viranomaisten muutokset sosiaaliturvassa ja eri etuuksissa ja eläkkeissä vaikuttavat yrittäjiin.

YEL-maksut määrittävät esimerkiksi sen, paljonko yrittäjä tulee saamaan eläkettä.

– Tänä päivänä moni yllättyy vanhuuseläkkeen pienuudesta ja miettii, miten siihen voisi järkevästi varautua. Perhe-eläkkeen suuruus on monelle yllätys. Jos olet naimisissa ja sinulla on kaksi pientä lasta kotona, perhe-eläke voi olla odotettua suurempi. Jos kuitenkin YEL-työtulo on ollut matalalla, se ei ole kovinkaan kattava turva. Jos yrittäjä ei ole naimisissa eikä hänellä ei ole alaikäisiä lapsia tai lapset ovat jo lähes täysi-ikäisiä, perhe-eläkkeen pieni määrä yllättää heidät. Joten tämä toimii molempiin suuntiin, mutta pääsääntöisesti tiedot omasta sosiaaliturvasta eivät ole kovin hyviä.

2. Kun yrittäjä sairastuu
Eräs yrittäjäasiakas on jäänyt Lillrankin mieleen erityisen hyvin. Yrittäjä oli työmaalla, kun hänen kätensä vahingoittuivat pahasti työtapaturmassa. Edessä oli useamman kuukauden sairausloma, mutta työmaa piti saada valmiiksi. Onneksi hänellä oli vakuutus väliaikaisen työkyvyttömyyden varalta, ja vakuutuksen maksutaso riittävä. Saadulla korvauksella, joka oli noin 6 000 euroa kuukaudessa, yrittäjä kykeni palkkaamaan toisen henkilön saattamaan projektin loppuun.

– Vain pieni osa yrittäjistä on vakuuttanut itsensä etenkin pitemmän sairauden varalta. Tapaturmavakuutukset ovat yleensä kunnossa, mutta jos yrittäjä joutuu olemaan poissa työmaalta, voi jopa koko yritystoiminta pahimmassa tapauksessa pysähtyä, Lillrank muistuttaa.

Vakavampien sairastumisten tai tapaturmien aiheuttamien poissaolojen lisäksi myös vähäisemmät oireet kannattaa ottaa vakavasti eikä tehdä töitä puolikuntoisena.

– Yrittäjät eivät herkästi hakeudu sairaslomalle lepäämään. Se pistää miettimään, millaisia vaivoja tämä voi aiheuttaa yrittäjälle tulevaisuudessa.

3. Perheen elannon turvaaminen
Vain noin joka kolmannella suomalaisella on vakuutus kuoleman varalta. Vuosittain Suomessa kuolee noin 10 000 työikäistä. Joukossa myös yrittäjiä.

– Olisi tärkeää, ei itsensä vaan omaisten takia, että kaikki varautuisivat siihen pahimpaan. Myös työkyvyttömyyseläke voi olla yhtä kova taloudellinen isku perheen talouteen, jos siihen ei varaudu, Lillrank kertoo.

Usein yrittäjä on omistautunut työlleen ja hänen tuloillaan rahoitetaan suuri osa perheen menoista.

– Monesti yrityksillä ja yrittäjillä suuri osa omaisuudesta on hankalasti realisoitavissa. Pitää olla varmuutta siitä, että pärjää, jos edessä onkin työkyvyttömyys tai yrittäjä menehtyy, Lillrank korostaa.

Jos perheen toinen vanhempi menehtyy, eikä henkivakuutusta ole, voi pahimmillaan käydä niin, ettei perhe kykene enää selviytymään vaikkapa perintöveroista ja asuntolainasta. Surun keskellä täytyy vaihtaa kotia ja stressata taloudesta.

– Varsinkin tilanteissa, jossa yrittäjällä on alaikäisiä lapsia, on hyvä varmistaa perheen pärjääminen. Tähän apuna toimivat esimerkiksi henki- tai työkyvyttömyysvakuutus, joiden taso kannattaa tarkastaa asiantuntijan kanssa.

Julkaistu Kauppalehdessä 18.1.2021 klo 07.00

Mitä nuorempana eläkesäästämisen aloittaa, sen halvemmalla pääsee ja eläkettä kertyy jo merkittäviä määriä. Ikinä ei kuitenkaan ole liian myöhäistä aloittaa.

Vuosien rankan yrittäjäelämän jälkeen alle kuusikymppisenä nautiskelemaan eläkkeestä? Moni haaveilee voivansa jättäytyä pois työelämästä niin, että itsellä riittää hyvin vielä virtaa ja jaksamista harrastaa ja toiveissa on mahdollisesti jättää yritys seuraavalle sukupolvelle jo hyvissä ajoin.

Tämä ei missään tapauksessa ole mahdoton skenaario. Vaikka eläkeiän nostaminen onkin politiikassa ollut tapetilla, yksityisillä eläkevakuutuksilla on mahdollista parantaa omaa eläkekertymäänsä ja jättäytyä työelämästä jopa 55-vuotiaana. Eikä tämä vaihtoehto ole avoinna vain suuryritysten toimitusjohtajille, vaan pienyrittäjätkin voivat ottaa ansaitun äkkilähdön eläkkeelle.

55-vuotiaana eläkkeelle ryhmäeläkevakuutuksella
– Alle kuusikymppisenä on mahdollista päästä eläkkeelle ryhmäeläkevakuutuksen avulla. Tarvitaan vain ryhmä ja eläkkeelle voi jäädä aikaisintaan 55-vuotiaana, kertoo Suomen yrittäjäturvan toimitusjohtaja Teemu Lillrank, jolla on vuosien kokemus työskentelystä yrittäjien kanssa.

Ryhmäeläke tarjoaa mahdollisuuden joustavaan eläkkeelle siirtymiseen ja se täydentää lakisääteistä eläkettä. Ryhmäeläkevakuutuksessa vakuutussummat kerryttävät tuottoa rahastoissa ja lopullinen eläketaso määräytyy maksettujen erien ja niiden tuottojen mukaan.

– Ryhmäeläkkeitä käytetään laajasti isommissa yrityksissä, joissa voidaan muodostaa ryhmän esimerkiksi johtoryhmästä tai esihenkilöistä. Myös pienet yritykset voivat kuitenkin hyvin hankkia ryhmäeläkevakuutuksen. Esimerkiksi kahden hengen yrityksessä nämä kaksi muodostavat ryhmän, Lillrank kuvailee.

Näin pienyrittäjätkin voivat suunnittelemalla päästä nautiskelemaan työnsä hedelmistä jo ennen virallista eläkeikää. Ryhmäeläkesäästäminen on turvallista ja hyvä ratkaisu yrittäjälle.

– Ryhmäeläkevakuutuksen maksuja saa vähentää verotuksessa. Mikäli vakuutuksenottaja menehtyy ennen kuin pääsee eläkkeelle, kerätty summa menee hänen edunsaajalleen, Lillrank luettelee.

Mitään selkeää ohjeistusta tai suositussummaa sopivasta vakuutuksen tasosta ei ole mutta tärkeintä on, että yrittäjä saa eläkeaikana nauttia hyvästä ja kohtuullisesta eläkkeestä.

– Maksujen määrä riippuu ihan yrityksestä ja vakuutuksenottajasta. Joissain paikoissa ryhmäeläkevakuutukseen laitetaan kolmasosa palkasta, kuusinumeroisia summia vuodessa, joissain muutamia satasia. Ei ole mitään kaikille toimivaa nyrkkisääntöä, Lillrank kertoo.

Älä odota viime tippaan, aloita säästäminen jo nuorena
Tietysti mitä suurempia summia ryhmäeläkkeeseen laittaa ja mitä nuorempana aloittaa säästämisen eläkettä varten, sitä mukavampia summia yrittäjä saa ansaituille eläkepäivilleen. Tämä pätee kaikkeen eläkesäästämiseen.

– Jos kolmikymppisenä aloittaa eläkesäästämisen, siinä on kolmisenkymmentä vuotta aikaa kerryttää eläkettä. Mitä myöhemmin herää, sitä enemmän maksaa, Lillrank muistuttaa.

Hän kuitenkin rauhoittelee, että ei ole mikään hätä, vaikka eläkevakuutuksen otto olisikin nuorempana jäänyt:

– Jatkuvasti on yli viisikymppisiä asiakkaita, jotka haluavat parantaa eläkettään ja kyselevät, mitä voi vielä tehdä oman eläkkeen parantamiseksi. Ehdottomasti on vielä mahdollista useamman hengen yrityksissä ottaa ryhmäeläkevakuutus tai yksinyrittäjänä maksaa yksilöllistä eläkevakuutusta, Lillrank kertoo.

– Ja hyvä muistaa myös muut vakuutukset kuten henkivakuutus tai työkyvyttömyysvakuutus. Ikääntyneillä työntekijöillä kun voi olla enemmän myös terveysongelmia eikä työskentely tavoiteltuun eläkeikään asti välttämättä onnistu.

Hyvinvointia luodaan työllä, ja työtä syntyy yrityksissä.
Tässä maassa tulisi siis kantaa erityistä huolta yrittäjistä.
Suomen Yrittäjäturvassa sitä kannetaan.
Suomen Yrittäjäturva on maamme ainoa yrittäjän
hyvinvointiin ja yrittäjäkeskeisen liiketoiminnan jatkuvuuden
turvaamiseen keskittyvä asiantuntija.
Mietitkö sinä yrittäjä, millaista eläkettä tulet saamaan tai millä tasolla YEL pitäisi olla?
Onko sinulla avainhenkilöitä, jotka haluaisit sitouttaa, mutta pelkästään palkalla
kilpaileminen ei ole riittävän tehokasta, tai se on liian kallista?
Tiedämme että vakuutusasiat voivat tuntua hankalilta.
Siksi me olemme olemassa – jotta yrittäjän elämä olisi helpompaa.
Kartoitamme tarpeesi ja kerromme sinulle selkokielellä mitä ja miten sinun
kannattaisi henkilövakuutustesi osalta toimia ja vakuuttaa itsesi. Ota yhteyttä.

JOTTA JAKSAT. JOTTA USKALLAT. JOTTA ONNISTUT.