Suomessa eläkejärjestelmä on tukeutunut kansaneläkkeeseen sekä työeläkkeeseen ja lisäeläkkeiden merkitys on ollut perinteisesti pieni. Nyt tilanne saattaa olla muuttumassa, kun lisäeläketurva nähdään kilpailukeinona. Lisäeläkkeessä on myös lukuisia muita etuja niin yrittäjälle kuin työntekijällekin.

Suomen yrittäjäturvan toimitusjohtaja Teemu Lillrankin mukaan työnantajien tietoisuus ryhmäeläkevakuutuksista on viime vuosina ollut selvässä kasvussa. Ryhmäeläkevakuutus kohdistuu nimensä mukaisesti kokonaiseen työntekijäryhmään, missä se poikkeaa yksilöllisestä eläkevakuutuksesta.

– Työnantajat haluavat sitouttaa ja palkita henkilöstöään enemmän ja tämä on siihen tehokas tapa, Lillrank sanoo.

Yrittäjän kannalta ryhmäeläkevakuutuksessa houkuttelevaa on se, että eläkemaksut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa eikä niistä mene myöskään työnantajan sivukuluja.

Lillrank arvioi, että ryhmäeläkevakuutuksen suosioon vaikuttaa lisäksi viime aikoina eläkejärjestelmästä ja eläkkeiden suuruudesta käyty keskustelu. Eläketurvakeskuksen tilaamasta raportista  ilmeni, että eläkemaksujen nykyinen taso ei riitä tulevaisuudessa eläkkeiden maksamiseen. Lisäksi lakisääteisen eläkkeen eläkeikä nousi vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa ja samalla työntekijän työeläkemaksut nousivat sekä eläkkeiden karttumisprosentit pienenivät.

Lue koko juttu: https: //www.is.fi/taloussanomat/art-2000008447121.html

”Koska hyvinvointia luodaan työllä ja työtä syntyy yrityksissä, tulisi tässä maassa kantaa erityistä huolta yrittäjistä” – Suomen Yrittäjäturvan toimitusjohtaja Teemu Lillrank.

Suomen Yrittäjäturva kohdensi kyselytutkimuksen suomalaisille yrittäjille selvittääkseen, minkälaisia yrittäjyyttä edistäviä muutoksia he mieluiten näkisivät tapahtuvan Suomessa.

Tuloksista selvisi, että lähes kaksi kolmasosaa vastaajista vaatii verotuksen keventämistä ja toiseksi suurin epäkohta on liiallinen byrokratia ja sääntely. Kolmanneksi tärkein korjattava asia on YEL-järjestelmä, sillä lähes puolet vastaajista kokee sen olevan muutoksen tarpeessa.

YEL-järjestelmämme on muutoksen partaalla. Yksi osasyy on se, että YEL:in maksuja ei rahastoida niin kuin työeläkkeissä, vaan järjestelmä toimii niin sanotusti suorajakojärjestelmänä, jossa kaikki sisään maksetut rahat jaetaan YEL-eläkettä nauttiville, Lillrank toteaa.

Vielä kun tähän lisää sen, että nyt eläkkeellä olevat tai sille pian siirtyvät kuuluvat suuriin ikäluokkiin ja meitä maksajia on yhä vähemmän, on selvää, että rahat eivät suoraan riitä ja valtio kustantaa vajeen. Eli valtio joutuu maksamaan kohtuuttoman paljon nykyisistä yrittäjän eläkkeistä. Poliittiset keskustelut siitä, että yrittäjät alivakuuttavat itsensä, ovat koko ajan käynnissä, Lillrank kertoo.

Loput keinot ja koko artikkelin löydät täältä: https://www.verkkouutiset.fi/tassa-viisi-tarkeinta-keinoa-yrittajyyden-edistamiseksi/#ab7337a7 

Johnny Ojala

– Kerro vähän itsestäsi kuka olet?

Olen 42 vuotias yrittäjä Pietarsaaresta. Perheeseeni kuuluu vaimo, ja kaksi lasta. Harrastuksiini kuuluu mökkeily ja kaikenlainen urheilu, ja erityisesti Crossfit. Olen kiinnostunut asioista, joilla voidaan parantaa ihmisten elämänlaatua.

– Mitä työtehtäviisi kuuluu?
Tehtäväni on rakentaa yrittäjille ja yrityksille paras mahdollinen sosiaaliturva.

  – Kuinka kauan olet ollut vakuutusalalla töissä?
10 vuotta. Aloitin vakuutusurani Aktialla, ja sitten Folksamin kautta Fenniaan.

– Miksi sinä valitsit suomen yrittäjäturvan?
Vanha ystäväni Teemu Lillrank soitti ja ehdotti että tässä vois olla minulle uusi ura. Pähkäilin asian muutaman minuutin, ja päätin lähteä mukaan. Päätös oli siis aika helppo.

  – Kuinka hyvin mielestäsi yrittäjät tuntevat sosiaaliturvansa ja millä tavalla sitä voisi parantaa?

Monella on vielä aika huono käsitys ja tieto siitä, miten voisi parantaa omaa turvaansa, ja millä tasolla sen oikeasti pitäisi olla.

– Kerro yksi vinkki:
Soita tai laita viestiä niin käydään sinun turvasi läpi ja katsotaan, onko se oikealla tasolla.

 – Kerro vähän itsestäsi kuka olet?

Olen perheellinen yrittäjä Kuopiosta. Toimin asiamiehenä Suomen Yrittäjäturvalle. Harrastuksiin kuuluu mm. monipuolinen liikunta, kalastus ja muu luonnossa liikkuminen.

 – Mitä työtehtäviisi kuuluu?

Yrittäjien sosiaaliturvan rakentaminen yrittäjän tilanteeseen sopivalla tavalla. Osaamiseen kuuluu myös yrittäjän eläketurvan rakentaminen ja osakasriskit.

– Kuinka kauan olet ollut vakuutusalalla töissä?

Olen työskennellyt yritysten parissa vakuutusalalla 6 vuotta.

 – Miksi sinä valitsit Suomen Yrittäjäturvan?

Se että saan toimia yrittäjänä auttaa minua ymmärtämään yrittäjän tarpeita ja haasteita. Palvelumme ja tuotteemme on rakennettu yksinkertaisesti yrittäjän tarpeisiin.

 – Kuinka hyvin mielestäsi yrittäjät tuntevat sosiaaliturvansa ja millä tavalla sitä voisi parantaa?

Yleensä yrityksen kiinteä omaisuus on hyvin vakuutettu mutta sen jälkeen on unohtunut sen tärkeimmän eli yrittäjän oma turva.

– Kerro yksi vinkki yrittäjille:

Yrittäjä: kun yritys on vakuutettu käytä vielä hetki aikaa ja varmista että sinä ja perheesi pärjäätte jos kaikki ei menekään niin kuin oli suunniteltu.

Me autamme kartoittamaan riskit, sinä teet päätöksen jatkosta.

Mielipidekirjoitus julkaistu Kauppalehdessä 11.3.2021:

Sosiaali- ja terveysministeriö STM on ehdottanut yrittäjien työeläkejärjestelmän keskittämistä yhdelle toimeenpanijalle, mutta ratkaisu olisi väärä. Keskittämällä YEL-maksut yhteen paikkaan (esim. MELAan) syntyy riski siitä, että yksi taho määrää täysin, miten asiakaspalvelu toimii. Yrittäjien tieto YEListä ei paranisi, koska silloin ei olisi tarvetta kiertää opastamassa yrittäjiä vaikutuksista YEL-tason määräytyessä esimerkiksi taulukkoa katsomalla.

Suomen Yrittäjät ovat ehdottaneet alarajan nostamista, mutta ehdotetun yhteensovittamisen takia tämäkin olisi monelle erittäin huono ratkaisu, sillä se ei toisi käytännössä parannuksia turvaan. Alivakuuttaminen on ehdottomasti ongelma mutta ratkaisu ei ole yrittäjän vapauden rajoittaminen. Meidän tulisi keskittyä siihen, että yrittäjät tuntisivat paremmin oman sosiaaliturvansa ja että heillä olisi velvollisuus hoitaa oma sosiaaliturvansa kuntoon.

Etenkin vapaaehtoisten eläkevakuutusten osalta tätä voisi tehdä muuttamalla yksilöllisen eläkkeen nostamisen ikärajaa vastaamaan lakisääteiseneläkkeen alkamisikää. Nyt vapaaehtoisen eläkkeen alkamisiät ovat 1957 tai aikaisemmin syntyneille 68v, 1958-1961: 69v 1962 tai myöhemmin: 70v. Tämä ei kannusta säästämään vapaaehtoisesti. Ja koska nämä yhteensovitetaan kansaneläkkeen kanssa, olisi valtionkin kannalta perusteltua, että yrittäjät maksaisivat enemmän lisäeläkettä. Vuonna 2019 valtio kustansi MYEL eläkkeiden ja muiden etuuksien hoitamiseen 762 milj€ ja YEL kuluja 294,5 milj€ (ensi vuonna valtion maksu Yel kustannuksista 418 milj €). Onko tämä oikeudenmukaista vai pitäisikö kokonaisrahamäärää jakaa tasaisemmin?

Jos aidosti ollaan huolissamme yrittäjien sosiaaliturvasta ja eläkkeistä, tulisi valtion kannustaa yrittäjiä vakuuttamaan itsensä vapaaehtoisesti niin eläkkeiden kuin muiden henkilöturvien osalta. Jos yrittäjillä olisi parempia vaihtoehtoja säästää eläkevakuutukseen, vähentäisi se myös kansaneläkkeen saajia koska nämä yhteensovitetaan. Valtio säästäisi, yrittäjä saisi pitää yrittäjän vapautensa ja tasa-arvo paranisi. Lisäksi yrittäjien eläkejärjestelmä tulisi rahastoida samalla tavalla kuten työntekijöiden eläkejärjestelmä. Tämä ei korjaisi tilannetta saman tien mutta pitkällä tähtäimellä toisi helpotusta tilanteeseen.

// Teemu Lillrank, toimitusjohtaja

Suomen Yrittäjäturva

– Kerro vähän itsestäsi kuka olet?

Olen Pietarsaarelainen yrittäjä ja nykyään toimin Suomen Yrittäjäturvan toimitusjohtajana. Olen koko urani toiminut vakuutusalalla ja etenkin keskittyen yrittäjien henkilöturvaan. Perheeseeni kuulu kaksi tytärtä ja avopuoliso ja harrastuksiini kuuluu kaikentyyppinen urheilu mutta etenkin jalkapalloilu ja kuntosalilla käyminen.

  – Mitä työtehtäviisi kuuluu?

Yrittäjien henkilöturvan parantaminen on aina ollut lähellä sydäntäni. Tällä hetkellä täytän työpäiviäni rekry-haastatteluilla, markkinoinnin suunnittelulla sekä samalla autan myyntitiimiämme menestymään. Toki myös asiakaskäyntejä mahtuu aina kalenteriin.

  – Kuinka kauan olet ollut vakuutusalalla töissä?

Aloitin vakuutusurani buukkarina/ajanvaraajana Tapiolassa 2009. Sen jälkeen siirryin vakuutusedustajaksi  ja olen ollut vakuutusalalla eri tehtävissä tästä lähtien. Viimeiset vuodet ovat olleet enemmänkin myynninjohdon parissa.

  – Miksi sinä valitsit Suomen Yrittäjäturvan?

Palvelumalli ja tuotevalikoima on mielestäni erinomainen. Kaikki tehdään Yrittäjältä-Yrittäjälle periaatteella ja tämän vuoksi pystymme aidosti asettumaan asiakkaamme tilanteeseen. Missionamme on parantaa yrittäjien henkilöturvaa ja olemme jo päässeet hyvään alkuun tällä matkalla.

  – Kuinka hyvin mielestäsi yrittäjät tuntevat sosiaaliturvansa ja millä tavalla sitä voisi parantaa?

Liian heikosti. Usein esimerkiksi YEL-vakuutusta verrataan sijoituksiin, tuntematta kokonaisuutta. Meidän tehtävänämme on kertoa asiakkaillemme faktat ja tämän jälkeen asiakkaidemme päätöksenteko helpottuu huomattavasti. Haluamme olla se kumppani johon asiakkaamme voivat luottaa kun haluavat saada oikeat tiedot henkilöturvasta ja sosiaaliturvasta.

-Kerro yksi vinkki/ Motto:

Faktojen perusteella on huomattavasti helpompi tehdä päätöksiä. Me tarjoamme faktat, sinä teet päätökset.

– Kerro vähän itsestäsi kuka olet?

44-v. paimiolainen yrittäjä, perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta. Harrastuksiin kuuluu kaikenlainen ulkoilu, mm. maastopyöräily ja enduro.

– Mitä työtehtäviisi kuuluu? Henkilöriskien kartoittaminen ja turvaaminen, henkilöstön sitouttamisen ja palkitsemisen ratkaisujen rakentaminen. Lisäksi erilaisten yrityksien osakasriskien kartoittaminen ja turvaaminen.

– Kuinka kauan olet ollut vakuutusalalla töissä?

22 vuotta.

– Miksi sinä valitsit Suomen Yrittäjäturvan?

Palvelumalli ja yrittäjien etuja ajava toiminta kiinnosti. Lisäksi ratkaisujen taustalla olevien vakuutustuotteiden hyvät ehdot vakuutetuille oli erittäin tärkeä pointti työpaikkaa valitessa.

– Kuinka hyvin mielestäsi yrittäjät tuntevat sosiaaliturvansa ja millä tavalla sitä voisi parantaa?

On parantunut selvästi viimeisten viiden vuoden aikana, mutta paljon edelleen työsarkaa riittää sillä osa-alueella. Riittää, kun yrittäjä malttaa pysähtyä hetkeksi kuuntelemaan tärkeimmät kohdat, jotka vaikuttavat juuri hänen sosiaaliturvaansa. Meidän palvelumallissamme on se hyvä etu, että työkalujemme ja asiantuntemuksemme avulla yrittäjä saa tarkan yhteenvedon nykytilanteesta ja suosituksemme asian ratkaisemiseksi juuri hänen yksilöllinen tarve huomioiden.

– Kerro yksi vinkki, jonka antaisit yrittäjille.

Vaikka kiireet painavat päälle, on silti tärkeää ottaa hetki aikaa näin tärkeiden asioiden suunnitteluun. Meidän avullamme se aika tulee käytettyä tehokkaasti ja saat asian kuntoon.

Tutustu Suomen Yrittäjäturvan tiimiin. Seuraavana vuorossa Henkilöriskien asiantuntija; Emma Iivonen

  – Kerro vähän itsestäsi kuka olet?

Intohimoinen muiden auttaja ja itsensä kehittäjä. Opiskelen parhaillaan johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa ja olen yrittäjänä kuljetusyrityksessä sekä Suomen yrittäjäturvan asiamiehenä. Olen kolmen lapsen ja yhden karvaisen possun (staffin) äiti Jokioisilta.

  – Mitä työtehtäviisi kuuluu?

Auttaa yrittäjiä ja yrityksiä turvaamaan taloutensa yllättävien tilanteiden sattuessa. Käyn läpi yrittäjien sosiaaliturvia ja mahdollisuuksia riskien kattamiseksi sekä sosiaaliturvan parantamiseksi.

  – Kuinka kauan olet ollut vakuutusalalla töissä?

Finanssialalla 10- vuotta, joista viisi vakuutusalalla.

  – Miksi sinä valitsit Suomen Yrittäjäturvan?

Valinta oli helppo, mahtavat kollegat ja alan parhaat tuotteet.

  – Kuinka hyvin mielestäsi yrittäjät tuntevat sosiaaliturvansa ja millä tavalla sitä voisi parantaa?

Toiset tuntevat hyvin, mutta valtaosalla on valitettavan huono käsitys sosiaaliturvastaan. Asiaa auttaisi keskustelu alan ammattilaisen kanssa.

  – Kerro yksi vinkki jonka antaisit yrittäjille.

Huolehdi asiasi sille mallille, että pärjäät varsinkin silloin, kun jotain odottamatonta tapahtuu.

Tutustu Suomen Yrittäjäturvan tiimiin. Ensimmäisenä vuorossa Henkilöriskien asiantuntija; Esa Pellinen, Tampere.

– Kerro vähän itsestäsi kuka olet?

Olen kauppatieteiden maisteri, valmistuin Tampereen yliopistosta 1980-luvun lopussa hitaan opiskelun jälkeen. Jo opiskeluaikanani tein töitä Helsingissä ja valmistuttuani vierähti vielä kuusi vuotta SYP Yksityispankissa salkunhoitajana.

Muutimme Tampereelle 1993. Neljä vuotta hallinnoin EU rahoitteista projektia Infosto Oy:ssä. Musiikkialan yrittäjänä toimin 15 vuotta vuoteen 2007. Muusikkovaimoni vaihdettua alaa päätin tehdä saman itse. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi aikuista tytärtä.

– Mitä työtehtäviisi kuuluu?
Olen rakentanut koko vakuutusurani ajan yrittäjille optimaalisia sosiaaliturvan ratkaisuja. Parhaat ratkaisut koostuvat aina lakisääteisten ja vapaaehtoisten vakuutusten yhdistelmästä.
Tehtäväni on siis rakentaa yrittäjälle paras mahdollinen sosiaaliturva.

  – Kuinka kauan olet ollut vakuutusalalla töissä?
Aloitin vakuutusedustajana Tapiolassa vuonna 2007. LähiTapiolasta siirryin Folksamiin vuonna 2018 ja sieltä yrityskaupan myötä Fenniaan.

– Miksi sinä valitsit suomen yrittäjäturvan?
Päätös oli helppo. Kun entinen kollegani Teemu Lillrank pyysi minua mukaan vasta perustettuun yritykseen, tiesin heti, että tässä on minun paikkani. Suomen Yrittäjäturva keskittyy ainoastaan yrittäjän sosiaaliturvaan, mikä on ollut intohimoni koko yli 10 vuotisen vakuutusurani ajan ja minkä tunnen osaavani.

– Kuinka hyvin mielestäsi yrittäjät tuntevat sosiaaliturvansa ja millä tavalla sitä voisi parantaa?
Yhä useammalla yrittäjällä on nykyään vahva mielipide yrittäjien sosiaaliturvasta. Liian usein YELiä verrataan ainoastaan vaihtoehtoisiin sijoituksiin ja unohdetaan YELin tuoma muu turva.

Oikealla ja ajantasaisella tiedolla voidaan yrittäjiä auttaa ymmärtämään ja hankkimaan itselleen oikean ja hyvän sosiaaliturvan.

– Kerro yksi vinkki / Motto:
Kylmät faktat ja lämmin sydän.

Julkaistu Iltalehdessä 25.01.2021 klo 7:00

Asiantuntija patistelee suomalaisia yrittäjiä varautumaan paremmin omaan terveyteen ja jaksamiseen liittyviin riskeihin jo silloin, kun kaikki on hyvin.

– Yrittäjä on pienissä yrityksissä voimavara ja moottori. Yritys ei pyöri, jos moottori on pois pelistä. Moni yrittäjä ei hahmota, että juuri moottorin eli yrittäjän vakuuttaminen on tärkeintä, sanoo Suomen Yrittäjäturvan toimitusjohtaja Teemu Lillrank.

Suomessa oli vuonna 2018 yli 280 000 yritystä, joista 93 prosenttia oli alle 10 hengen mikroyrityksiä. Niissä yrittäjä on keskeisessä roolissa menestyksen rakentamisessa.

Lillrank on uransa aikana nähnyt tuhansia yrittäjiä ja todistanut, kuinka yrittäjät tyypillisesti antavat työlleen kaikkensa.

– Sen huomaa, kuinka työn veto ja ilo siitä, että saa tehdä itselleen mielekästä työtä ja auttaa asiakkaita pitää yrittäjän moottorin käynnissä. Toisinaan kuitenkin hyvänkin koneen moottori alkaa piiputtaa kovassa käytössä, ja sama pätee yrittäjään.

Oma sosiaaliturva kannattaa tarkistaa, vaikka yrityksellä menisi hyvin ja itse jaksaisi painaa pitkää päivää. Varautuminen silloin, kun asiat ovat hyvin, on Lillrankin mukaan järkevintä.

Ota selvää sosiaaliturvastasi
Viime vuosina yrittämisestä puhuminen ja innostavat yrittäjätarinat ovat saaneet monet miettimään yrittäjyyttä uravaihtoehtona. Vapaus, mahdollisuus toteuttaa itselle tärkeitä asioita ja itsenäisyys houkuttelevat monia. Mediassa ja sosiaalisessa mediassa ei aina muisteta puhua yrittäjyyden riskeistä ja siitä, mitä tapahtuu, kun riskit konkretisoituvat.

– Vaikka Suomen sosiaaliturva kansainvälisesti onkin huipputasoa, se ei usein kuitenkaan riitä täysin paikkaamaan tulonmenetyksiä. Monelle voi tulla yllätyksenä vaikkapa se, miten pieni sairauspäiväraha on tai kuinka perhe-eläke ei riitäkään kattamaan kuluja, Lillrank kertoo.

– Suomessa yrittäjät tietävät, että meillä on sosiaaliturva, mutta ei tiedetä, mitä se juuri omalla kohdalla tarkoittaa, Lillrank kertoo.

He käyvät aina asiakkaan kanssa läpi tämän nykytilanteen ja tavoitteet sekä laskevat mahdolliset korvaukset ja eläkkeet eri tilanteissa. Tulokset ovat usein karuja.

– Pääsääntöisesti yrittäjät eivät ole kovin iloisia nähdessään sosiaaliturvansa tilanteen, Lillrank painottaa.

Onneksi yrittäjän on mahdollista turvata yrityksen tärkein voimavara – itsensä ja läheisensä – ja omilla valinnoillaan vaikuttaa riskeihin ja sosiaaliturvaansa.

– Mitä isommaksi ja arvokkaammaksi yritys kasvaa, sen tärkeämpi on hallita riskejä, Lillrank korostaa ja listaa kolme sudenkuoppaa, jotka monesti jäävät yrittäjiltä huomioimatta.

Oma vakuutustilanne kannattaa tarkistaa muutaman vuoden välein, elämäntilanteen muuttuessa tai jos yritykseen otetaan uusia osakkaita ja on tarvetta tarkastaa osakassopimusta.

1. YEL-maksu – tiedätkö, mistä maksat ja mitä saat?
– Aina, kun tapaan yrittäjän, kysyn häneltä, miten paljon hän maksaa YEL-maksuja ja miksi juuri tämä summa. Ei siksi, että yrittäisin kritisoida heitä päätöksistään, vaan haluan tietää, miksi he ovat päätyneet juuri tähän summaan, Lillrank kertoo.

– Useimmiten vastaus on, että no kun kirjanpitäjä tai vakuutusneuvoja sanoi, että tämä olisi sopiva taso.

YEL-vakuutus eli yrittäjän eläkevakuutus on lakisääteinen vakuutus, ja se on yrittäjille kaiken sosiaaliturvan perusta. Yrittäjä voi itse päättää, miten paljon hän maksaa vakuutuksesta. Ainoastaan minimitaso on säädetty.

Kaikille sopivaa maksutasoa on vaikea määritellä, mutta Lillrank suosittelee, että aloittelevat ja pitkään yrittäjinä toimineet miettivät säännöllisesti omia riskejään ja varautumistasoaan. Sopiva summa on hyvin tapauskohtainen.

– Me voimme kertoa yrittäjälle eri vaihtoehdoista ja selvittää, mitä hänen kannattaa huomioida. Yrittäjä tekee sen jälkeen itse päätökset siitä, millä tavalla varautuu. Samoin pitää tietää nykyinen tilanne, jotta ymmärtää, miten viranomaisten muutokset sosiaaliturvassa ja eri etuuksissa ja eläkkeissä vaikuttavat yrittäjiin.

YEL-maksut määrittävät esimerkiksi sen, paljonko yrittäjä tulee saamaan eläkettä.

– Tänä päivänä moni yllättyy vanhuuseläkkeen pienuudesta ja miettii, miten siihen voisi järkevästi varautua. Perhe-eläkkeen suuruus on monelle yllätys. Jos olet naimisissa ja sinulla on kaksi pientä lasta kotona, perhe-eläke voi olla odotettua suurempi. Jos kuitenkin YEL-työtulo on ollut matalalla, se ei ole kovinkaan kattava turva. Jos yrittäjä ei ole naimisissa eikä hänellä ei ole alaikäisiä lapsia tai lapset ovat jo lähes täysi-ikäisiä, perhe-eläkkeen pieni määrä yllättää heidät. Joten tämä toimii molempiin suuntiin, mutta pääsääntöisesti tiedot omasta sosiaaliturvasta eivät ole kovin hyviä.

2. Kun yrittäjä sairastuu
Eräs yrittäjäasiakas on jäänyt Lillrankin mieleen erityisen hyvin. Yrittäjä oli työmaalla, kun hänen kätensä vahingoittuivat pahasti työtapaturmassa. Edessä oli useamman kuukauden sairausloma, mutta työmaa piti saada valmiiksi. Onneksi hänellä oli vakuutus väliaikaisen työkyvyttömyyden varalta, ja vakuutuksen maksutaso riittävä. Saadulla korvauksella, joka oli noin 6 000 euroa kuukaudessa, yrittäjä kykeni palkkaamaan toisen henkilön saattamaan projektin loppuun.

– Vain pieni osa yrittäjistä on vakuuttanut itsensä etenkin pitemmän sairauden varalta. Tapaturmavakuutukset ovat yleensä kunnossa, mutta jos yrittäjä joutuu olemaan poissa työmaalta, voi jopa koko yritystoiminta pahimmassa tapauksessa pysähtyä, Lillrank muistuttaa.

Vakavampien sairastumisten tai tapaturmien aiheuttamien poissaolojen lisäksi myös vähäisemmät oireet kannattaa ottaa vakavasti eikä tehdä töitä puolikuntoisena.

– Yrittäjät eivät herkästi hakeudu sairaslomalle lepäämään. Se pistää miettimään, millaisia vaivoja tämä voi aiheuttaa yrittäjälle tulevaisuudessa.

3. Perheen elannon turvaaminen
Vain noin joka kolmannella suomalaisella on vakuutus kuoleman varalta. Vuosittain Suomessa kuolee noin 10 000 työikäistä. Joukossa myös yrittäjiä.

– Olisi tärkeää, ei itsensä vaan omaisten takia, että kaikki varautuisivat siihen pahimpaan. Myös työkyvyttömyyseläke voi olla yhtä kova taloudellinen isku perheen talouteen, jos siihen ei varaudu, Lillrank kertoo.

Usein yrittäjä on omistautunut työlleen ja hänen tuloillaan rahoitetaan suuri osa perheen menoista.

– Monesti yrityksillä ja yrittäjillä suuri osa omaisuudesta on hankalasti realisoitavissa. Pitää olla varmuutta siitä, että pärjää, jos edessä onkin työkyvyttömyys tai yrittäjä menehtyy, Lillrank korostaa.

Jos perheen toinen vanhempi menehtyy, eikä henkivakuutusta ole, voi pahimmillaan käydä niin, ettei perhe kykene enää selviytymään vaikkapa perintöveroista ja asuntolainasta. Surun keskellä täytyy vaihtaa kotia ja stressata taloudesta.

– Varsinkin tilanteissa, jossa yrittäjällä on alaikäisiä lapsia, on hyvä varmistaa perheen pärjääminen. Tähän apuna toimivat esimerkiksi henki- tai työkyvyttömyysvakuutus, joiden taso kannattaa tarkastaa asiantuntijan kanssa.