Esittelyssä henkilöriskien asiantuntijamme Mika Vauhkala
Tutustutaan lisää Suomen Yrittäjäturvan poppooseen. Seuraavana esittelyvuorossa Mika.
”Moikka, olen Mika Vauhkala ja olen Suomen Yrittäjäturvan edustaja. Vakuutusalasta minulla on kokemusta 10 vuotta.
Työssäni Suomen Yrittäjäturvalla parasta on mahdollisuus tutustua yrittäjiin ja yritysjohtajiin eri toimialoilta. On etuoikeus edustaa Aktiaa ja Veritasta, tunnettuja ja luotettavia suomalaisia brändejä. Mukavaa on myös joustavuus, töitä voi tehdä Euroopasta käsin, esimerkiksi touko-kesä-heinäkuun olin Italiassa etätöissä.
Vapaa-ajalla tykkään matkustaa, pelata pallopelejä sekä treenata kuntosalilla.
Vinkki yrittäjille: Yrityksen tärkein ja oleellisin osa ei ole tuote tai palvelu mitä yritys tarjoaa vaan yrittäjä itse – on oleellisen tärkeää, että yrittäjään itseensä liittyvät sosiaali ja henkilöriskit on otettu parhaalla mahdollisella tavalla huomioon, jotta yrittäjän itsensä, yrittäjän perheen ja yrityksen toimeentulo olisi turvattu ei toivotuissa tilanteissa, mikäli työnteko keskeytyy terveyteen liittyvistä syistä.”
Esittelyssä henkilöriskien asiantuntijamme Esa Pellinen
Seuraavaksi pääsemme tutustumaan Suomen Yrittäjäturvan Esaan.
”Tulin alalle vuonna 2007 silloiseen Tapiolaan. LähiTapiolassa tutustuin suurimpaan osaan nykyisistä kollegoistani eikä ole sattumaa, että olemme taas samassa yrityksessä. Iso kiitos tästä kuuluu Suomen Yrittäjäturvan suurimmille omistajille Aktia Pankille ja Veritas Eläkeyhtiölle. Kiitos myös Teemulle, että pyysit mukaan.
Koko 15 vuotta olen toiminut yrittäjän sosiaaliturva parissa, mihin puhtaasti keskittyy myös tämäkin yritys. Nykyisin aikani kuluu pääasiassa myyjiemme tukena, mutta toki myyn edelleen myös itse. Meitä on jo liki 30 ammattilaista kertomassa yrittäjälle, kuinka heidän sosiaaliturvansa kannattaa rakentaa nyt ja ensi vuonna, muutoksia on tulossa.
Mottoni: ”Kaikkien hyvä ei ole samanlaista” & ”onks tonni paljon vai vähän”
Soittele ihmeessä, jos haluat kuulla minun näkemykseni tästä kaikesta tai kutsu vaikka lounaalle > 044-2100194″
Yritystoiminnan riskeihin ja tarpeisiin kannattaa varautua
Asianajotoimisto Näsman & Båsk ja Suomen Yrittäjäturva järjestivät yhteistyössä Uusyrityskeskus Startian kanssa infotilaisuuden siitä, kuinka yrittäjä voi tehokkaasti varautua erilaisiin yrittäjyyteen liittyviin henkilökohtaisiin riskeihin ja tarpeisiin.
Suomen Yrittäjäturvan toimitusjohtaja Teemu Lillrankin puheenvuoron keskeisenä teemana oli yrittäjän henkilökohtaiseen sosiaaliturvaan liittyvät riskit ja suositukset. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat tärkeänä osana eläkevakuutus (YEL-vakuutus) ja neljä keskeistä turvaa; perhe-eläke, sairaseläke, sairauspäiväraha ja vanhuuseläke.
Lillrank kertoi, että YEL-työtulon vähimmäistaso on tällä hetkellä 8 261,71 euroa vuodessa. YEL-vakuutuksen määrään vaikuttaa vahvasti yrittäjän oma arviointi tulevista tuloistaan sekä minkälainen eläkekertymä yrittäjällä on entuudestaan. Lillrank painottaa kuitenkin, että YEL-tasoa ei kannata asettaa aivan minimiin, sillä jos yrittäjä sairastuu vakavasti ja on työkyvytön, hän saa myös sairauspäivärahaa minimimäärän. Tästä voi aiheutua yrittäjälle taloudellisesti kestämätön tilanne.
Asianajaja Oskar Sundback Näsman & Båskilta kävi läpi muun muassa, kuinka yrittäjä voi varautua avioliittoon liittyviin riskeihin ja kuinka turvata yrityksen toiminnan jatkuminen pysyvän työkyvyttömyyden tai kuoleman sattuessa.
Sundback kertoi, että kaikki omaisuus on lähtökohtaisesti avio-oikeuden alaista. Avioliiton purkautuessa puolisoiden koko omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan pääsääntöisesti puolisoiden kesken tasan. Puolisoiden välisellä avioehtosopimuksella voidaan kuitenkin poiketa yllä mainitusta pääsäännöstä. Avioehtosopimuksen etuna on yritysomaisuuden suojaaminen mahdollisessa avioerossa.
Edunvalvontavaltakirjalla voidaan turvata yrityksen toiminnan jatkuminen pysyvän työkyvyttömyyden tai kuoleman sattuessa määräämällä jonkun henkilön jatkamaan yrityksen toimintaa, kun yrittäjä itse ei ole siihen enää kykenevä.
Osakassopimuksella taas voidaan sopia, että jos yksi osakas tulee työkyvyttömäksi, on toisella osakkeenomistajalla lunastusoikeus toiminnasta pois jääneen yrittäjän osakkeisiin tietyllä hinnalla. Kuolemantapaukseen on järkevää varautua testamentilla, jos haluaa ohjata omaisuutta tietylle henkilölle, esimerkiksi perheenjäsenelle.
Työnantajat houkuttelevat työvoimaa nyt eläke-etuudella
Suomessa eläkejärjestelmä on tukeutunut kansaneläkkeeseen sekä työeläkkeeseen ja lisäeläkkeiden merkitys on ollut perinteisesti pieni. Nyt tilanne saattaa olla muuttumassa, kun lisäeläketurva nähdään kilpailukeinona. Lisäeläkkeessä on myös lukuisia muita etuja niin yrittäjälle kuin työntekijällekin.
Suomen yrittäjäturvan toimitusjohtaja Teemu Lillrankin mukaan työnantajien tietoisuus ryhmäeläkevakuutuksista on viime vuosina ollut selvässä kasvussa. Ryhmäeläkevakuutus kohdistuu nimensä mukaisesti kokonaiseen työntekijäryhmään, missä se poikkeaa yksilöllisestä eläkevakuutuksesta.
– Työnantajat haluavat sitouttaa ja palkita henkilöstöään enemmän ja tämä on siihen tehokas tapa, Lillrank sanoo.
Yrittäjän kannalta ryhmäeläkevakuutuksessa houkuttelevaa on se, että eläkemaksut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa eikä niistä mene myöskään työnantajan sivukuluja.
Lillrank arvioi, että ryhmäeläkevakuutuksen suosioon vaikuttaa lisäksi viime aikoina eläkejärjestelmästä ja eläkkeiden suuruudesta käyty keskustelu. Eläketurvakeskuksen tilaamasta raportista ilmeni, että eläkemaksujen nykyinen taso ei riitä tulevaisuudessa eläkkeiden maksamiseen. Lisäksi lakisääteisen eläkkeen eläkeikä nousi vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa ja samalla työntekijän työeläkemaksut nousivat sekä eläkkeiden karttumisprosentit pienenivät.
”Koska hyvinvointia luodaan työllä ja työtä syntyy yrityksissä, tulisi tässä maassa kantaa erityistä huolta yrittäjistä” – Suomen Yrittäjäturvan toimitusjohtaja Teemu Lillrank.
Suomen Yrittäjäturva kohdensi kyselytutkimuksen suomalaisille yrittäjille selvittääkseen, minkälaisia yrittäjyyttä edistäviä muutoksia he mieluiten näkisivät tapahtuvan Suomessa.
Tuloksista selvisi, että lähes kaksi kolmasosaa vastaajista vaatii verotuksen keventämistä ja toiseksi suurin epäkohta on liiallinen byrokratia ja sääntely. Kolmanneksi tärkein korjattava asia on YEL-järjestelmä, sillä lähes puolet vastaajista kokee sen olevan muutoksen tarpeessa.
YEL-järjestelmämme on muutoksen partaalla. Yksi osasyy on se, että YEL:in maksuja ei rahastoida niin kuin työeläkkeissä, vaan järjestelmä toimii niin sanotusti suorajakojärjestelmänä, jossa kaikki sisään maksetut rahat jaetaan YEL-eläkettä nauttiville, Lillrank toteaa.
Vielä kun tähän lisää sen, että nyt eläkkeellä olevat tai sille pian siirtyvät kuuluvat suuriin ikäluokkiin ja meitä maksajia on yhä vähemmän, on selvää, että rahat eivät suoraan riitä ja valtio kustantaa vajeen. Eli valtio joutuu maksamaan kohtuuttoman paljon nykyisistä yrittäjän eläkkeistä. Poliittiset keskustelut siitä, että yrittäjät alivakuuttavat itsensä, ovat koko ajan käynnissä, Lillrank kertoo.
