Yritystoiminnan riskeihin ja tarpeisiin kannattaa varautua

Yritystoiminnan riskeihin ja tarpeisiin kannattaa varautua

Asianajotoimisto Näsman & Båsk ja Suomen Yrittäjäturva järjestivät yhteistyössä Uusyrityskeskus Startian kanssa infotilaisuuden siitä, kuinka yrittäjä voi tehokkaasti varautua erilaisiin yrittäjyyteen liittyviin henkilökohtaisiin riskeihin ja tarpeisiin.

Suomen Yrittäjäturvan toimitusjohtaja Teemu Lillrankin puheenvuoron keskeisenä teemana oli yrittäjän henkilökohtaiseen sosiaaliturvaan liittyvät riskit ja suositukset. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat tärkeänä osana eläkevakuutus (YEL-vakuutus) ja neljä keskeistä turvaa; perhe-eläke, sairaseläke, sairauspäiväraha ja vanhuuseläke.

Lillrank kertoi, että YEL-työtulon vähimmäistaso on tällä hetkellä 8 261,71 euroa vuodessa. YEL-vakuutuksen määrään vaikuttaa vahvasti yrittäjän oma arviointi tulevista tuloistaan sekä minkälainen eläkekertymä yrittäjällä on entuudestaan. Lillrank painottaa kuitenkin, että YEL-tasoa ei kannata asettaa aivan minimiin, sillä jos yrittäjä sairastuu vakavasti ja on työkyvytön, hän saa myös sairauspäivärahaa minimimäärän. Tästä voi aiheutua yrittäjälle taloudellisesti kestämätön tilanne.

Asianajaja Oskar Sundback Näsman & Båskilta kävi läpi muun muassa, kuinka yrittäjä voi varautua avioliittoon liittyviin riskeihin ja kuinka turvata yrityksen toiminnan jatkuminen pysyvän työkyvyttömyyden tai kuoleman sattuessa.

Sundback kertoi, että kaikki omaisuus on lähtökohtaisesti avio-oikeuden alaista. Avioliiton purkautuessa puolisoiden koko omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan pääsääntöisesti puolisoiden kesken tasan. Puolisoiden välisellä avioehtosopimuksella voidaan kuitenkin poiketa yllä mainitusta pääsäännöstä. Avioehtosopimuksen etuna on yritysomaisuuden suojaaminen mahdollisessa avioerossa.

Edunvalvontavaltakirjalla voidaan turvata yrityksen toiminnan jatkuminen pysyvän työkyvyttömyyden tai kuoleman sattuessa määräämällä jonkun henkilön jatkamaan yrityksen toimintaa, kun yrittäjä itse ei ole siihen enää kykenevä.

Osakassopimuksella taas voidaan sopia, että jos yksi osakas tulee työkyvyttömäksi, on toisella osakkeenomistajalla lunastusoikeus toiminnasta pois jääneen yrittäjän osakkeisiin tietyllä hinnalla. Kuolemantapaukseen on järkevää varautua testamentilla, jos haluaa ohjata omaisuutta tietylle henkilölle, esimerkiksi perheenjäsenelle.

Lue koko juttu: https://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/yritystoiminnan-riskeihin-ja-tarpeisiin-kannattaa-varautua- 

Esittelyssä henkilöriskien asiantuntijamme Anniina Alarotu

Esittelyssä henkilöriskien asiantuntijamme Anniina Alarotu

Tällä kertaa tutustutaan Suomen Yrittäjäturvan Anniinaan!
”Suomen Yrittäjäturvan johtoajatus ”Jotta jaksat. Jotta uskallat. Jotta onnistut.” kiteyttää hienosti, miksi minä haluan olla osa Suomen Yrittäjäturvan upeaa porukkaa. Olen Anniina Alarotu, 39-vuotias vakuutusalan ammattilainen Nousiaisista.
Koko 20-vuotinen vakuutusurani lähti liikkeelle sattumuksen kautta, kun tarvitsin opiskeluissa työharjoittelupaikkaa. Kävelin erään vakuutusyhtiön konttoriin, kysyin ”Olisko töitä?” ja sillä tiellä olen edelleen. Ammattitaitoni on hioutunut vuosien saatossa monenlaisissa erilaisissa vakuutusalan tehtävissä. Rohkeimman askeleen urallani otin pari vuotta sitten lähtiessäni yrittäjäksi. Se ei ehkä ole se turvallisin ammatillinen tie, mutta minulle oikea ja palkitsevin enkä ole päivääkään ratkaisuani katunut.
Pitkän urani ohella olen perustanut perheen, hankkinut omakotitalon ja kaksi Toyotaa sekä opetellut ompelemaan lastenvaatteita YouTuben avulla. Olen äänikirjojen suurkuluttaja ja kesäisin minut löytääkin helpoiten kotini pihamaan kukkapenkkiä möyhimästä kuulokkeet korvilla.
Henkilöriskien asiantuntijana minulle on ehdottoman tärkeää, että voin seisoa edustamani yhtiön, sen tuotteiden ja vakuutusehtojen takana. Tästä syystä valitsin Suomen Yrittäjäturvan. Meillä asiakas on aidosti keskipisteessä ja hänelle laaditaan juuri omaan tilanteeseen sopiva kokonaisratkaisu. Vaikka YEL, TyEL ja vakuutustuotteet ovat kaikille samat, yksikään ratkaisu ei ole toisensa kaltainen.
Eräs alalta löytynyt ystäväni kutsuu minua ”käveleväksi vakuutustietosanakirjaksi”. Minä olen osoitus siitä, että tietosanakirjankin kanssa voi ottaa rennosti ja luottaa siihen, että asiat hoituvat ammattitaidolla alusta loppuun asti!”
Esittelyssä ”Suomen vakuuttavin mimmi” Noora Kujala

Esittelyssä ”Suomen vakuuttavin mimmi” Noora Kujala

Tällä kertaa pääsemme tutustumaan Suomen Yrittäjäturvan Nooraan!
”Olen Noora ja tavoitteeni on auttaa yrityksiä pienentämään henkilöriskejä sekä turvaamaan ja sitouttamaan henkilöstöä järkevällä tavalla.
Olen työskennellyt alalla 15-vuotiaasta saakka ja itsekin yrittäjänä turvannut yrityksiä jo yli 10-vuoden ajan. Somessa jaan huumorilla höystettynä ja joskus jopa tanssahdellen #vakuutusfaktaa @suomenvakuuttavinmimmi Instagram-tilin takana.
Asustelen Hyvinkäällä perheeni kanssa, johon kuuluu mies ja pian kouluikäiset kaksospojat. Vapaa-aikanani touhuan paljon perheeni kanssa, mm. reissaan itse rakentamallemme asuntovaunulla. Omalla ajallani tanssin ja esiinnyn lattari painotteisen Soul Sisters Grew-tanssiryhmän kanssa.
Työssäni parasta on, että vilpittömästi nautin siitä ja se välittyy kaikissa kohtaamisissa.
Kun haluat puhua vakuutusasioista, ilman alalle normaalia jäykkyyttä ja saada selkeitä ratkaisuehdotuksia juuri sinun tarpeisiin, ilman turhan kauppaamista, olen oikea ihminen auttamaan sinua!”
´
Työnantajat houkuttelevat työvoimaa nyt eläke-etuudella

Työnantajat houkuttelevat työvoimaa nyt eläke-etuudella

Suomessa eläkejärjestelmä on tukeutunut kansaneläkkeeseen sekä työeläkkeeseen ja lisäeläkkeiden merkitys on ollut perinteisesti pieni. Nyt tilanne saattaa olla muuttumassa, kun lisäeläketurva nähdään kilpailukeinona. Lisäeläkkeessä on myös lukuisia muita etuja niin yrittäjälle kuin työntekijällekin.

Suomen yrittäjäturvan toimitusjohtaja Teemu Lillrankin mukaan työnantajien tietoisuus ryhmäeläkevakuutuksista on viime vuosina ollut selvässä kasvussa. Ryhmäeläkevakuutus kohdistuu nimensä mukaisesti kokonaiseen työntekijäryhmään, missä se poikkeaa yksilöllisestä eläkevakuutuksesta.

– Työnantajat haluavat sitouttaa ja palkita henkilöstöään enemmän ja tämä on siihen tehokas tapa, Lillrank sanoo.

Yrittäjän kannalta ryhmäeläkevakuutuksessa houkuttelevaa on se, että eläkemaksut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa eikä niistä mene myöskään työnantajan sivukuluja.

Lillrank arvioi, että ryhmäeläkevakuutuksen suosioon vaikuttaa lisäksi viime aikoina eläkejärjestelmästä ja eläkkeiden suuruudesta käyty keskustelu. Eläketurvakeskuksen tilaamasta raportista  ilmeni, että eläkemaksujen nykyinen taso ei riitä tulevaisuudessa eläkkeiden maksamiseen. Lisäksi lakisääteisen eläkkeen eläkeikä nousi vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa ja samalla työntekijän työeläkemaksut nousivat sekä eläkkeiden karttumisprosentit pienenivät.

Lue koko juttu: https: //www.is.fi/taloussanomat/art-2000008447121.html

Viisi tärkeintä keinoa yrittäjyyden edistämiseksi

Viisi tärkeintä keinoa yrittäjyyden edistämiseksi

”Koska hyvinvointia luodaan työllä ja työtä syntyy yrityksissä, tulisi tässä maassa kantaa erityistä huolta yrittäjistä” – Suomen Yrittäjäturvan toimitusjohtaja Teemu Lillrank.

Suomen Yrittäjäturva kohdensi kyselytutkimuksen suomalaisille yrittäjille selvittääkseen, minkälaisia yrittäjyyttä edistäviä muutoksia he mieluiten näkisivät tapahtuvan Suomessa.

Tuloksista selvisi, että lähes kaksi kolmasosaa vastaajista vaatii verotuksen keventämistä ja toiseksi suurin epäkohta on liiallinen byrokratia ja sääntely. Kolmanneksi tärkein korjattava asia on YEL-järjestelmä, sillä lähes puolet vastaajista kokee sen olevan muutoksen tarpeessa.

YEL-järjestelmämme on muutoksen partaalla. Yksi osasyy on se, että YEL:in maksuja ei rahastoida niin kuin työeläkkeissä, vaan järjestelmä toimii niin sanotusti suorajakojärjestelmänä, jossa kaikki sisään maksetut rahat jaetaan YEL-eläkettä nauttiville, Lillrank toteaa.

Vielä kun tähän lisää sen, että nyt eläkkeellä olevat tai sille pian siirtyvät kuuluvat suuriin ikäluokkiin ja meitä maksajia on yhä vähemmän, on selvää, että rahat eivät suoraan riitä ja valtio kustantaa vajeen. Eli valtio joutuu maksamaan kohtuuttoman paljon nykyisistä yrittäjän eläkkeistä. Poliittiset keskustelut siitä, että yrittäjät alivakuuttavat itsensä, ovat koko ajan käynnissä, Lillrank kertoo.

Loput keinot ja koko artikkelin löydät täältä: https://www.verkkouutiset.fi/tassa-viisi-tarkeinta-keinoa-yrittajyyden-edistamiseksi/#ab7337a7