Tällä kertaa pääsemme tutustumaan Suomen Yrittäjäturvan Nooraan!
”Olen Noora ja tavoitteeni on auttaa yrityksiä pienentämään henkilöriskejä sekä turvaamaan ja sitouttamaan henkilöstöä järkevällä tavalla.
Olen työskennellyt alalla 15-vuotiaasta saakka ja itsekin yrittäjänä turvannut yrityksiä jo yli 10-vuoden ajan. Somessa jaan huumorilla höystettynä ja joskus jopa tanssahdellen #vakuutusfaktaa @suomenvakuuttavinmimmi Instagram-tilin takana.
Asustelen Hyvinkäällä perheeni kanssa, johon kuuluu mies ja pian kouluikäiset kaksospojat. Vapaa-aikanani touhuan paljon perheeni kanssa, mm. reissaan itse rakentamallemme asuntovaunulla. Omalla ajallani tanssin ja esiinnyn lattari painotteisen Soul Sisters Grew-tanssiryhmän kanssa.
Työssäni parasta on, että vilpittömästi nautin siitä ja se välittyy kaikissa kohtaamisissa.
Kun haluat puhua vakuutusasioista, ilman alalle normaalia jäykkyyttä ja saada selkeitä ratkaisuehdotuksia juuri sinun tarpeisiin, ilman turhan kauppaamista, olen oikea ihminen auttamaan sinua!”
´
Työnantajat houkuttelevat työvoimaa nyt eläke-etuudella
Suomessa eläkejärjestelmä on tukeutunut kansaneläkkeeseen sekä työeläkkeeseen ja lisäeläkkeiden merkitys on ollut perinteisesti pieni. Nyt tilanne saattaa olla muuttumassa, kun lisäeläketurva nähdään kilpailukeinona. Lisäeläkkeessä on myös lukuisia muita etuja niin yrittäjälle kuin työntekijällekin.
Suomen yrittäjäturvan toimitusjohtaja Teemu Lillrankin mukaan työnantajien tietoisuus ryhmäeläkevakuutuksista on viime vuosina ollut selvässä kasvussa. Ryhmäeläkevakuutus kohdistuu nimensä mukaisesti kokonaiseen työntekijäryhmään, missä se poikkeaa yksilöllisestä eläkevakuutuksesta.
– Työnantajat haluavat sitouttaa ja palkita henkilöstöään enemmän ja tämä on siihen tehokas tapa, Lillrank sanoo.
Yrittäjän kannalta ryhmäeläkevakuutuksessa houkuttelevaa on se, että eläkemaksut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa eikä niistä mene myöskään työnantajan sivukuluja.
Lillrank arvioi, että ryhmäeläkevakuutuksen suosioon vaikuttaa lisäksi viime aikoina eläkejärjestelmästä ja eläkkeiden suuruudesta käyty keskustelu. Eläketurvakeskuksen tilaamasta raportista ilmeni, että eläkemaksujen nykyinen taso ei riitä tulevaisuudessa eläkkeiden maksamiseen. Lisäksi lakisääteisen eläkkeen eläkeikä nousi vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa ja samalla työntekijän työeläkemaksut nousivat sekä eläkkeiden karttumisprosentit pienenivät.
”Koska hyvinvointia luodaan työllä ja työtä syntyy yrityksissä, tulisi tässä maassa kantaa erityistä huolta yrittäjistä” – Suomen Yrittäjäturvan toimitusjohtaja Teemu Lillrank.
Suomen Yrittäjäturva kohdensi kyselytutkimuksen suomalaisille yrittäjille selvittääkseen, minkälaisia yrittäjyyttä edistäviä muutoksia he mieluiten näkisivät tapahtuvan Suomessa.
Tuloksista selvisi, että lähes kaksi kolmasosaa vastaajista vaatii verotuksen keventämistä ja toiseksi suurin epäkohta on liiallinen byrokratia ja sääntely. Kolmanneksi tärkein korjattava asia on YEL-järjestelmä, sillä lähes puolet vastaajista kokee sen olevan muutoksen tarpeessa.
YEL-järjestelmämme on muutoksen partaalla. Yksi osasyy on se, että YEL:in maksuja ei rahastoida niin kuin työeläkkeissä, vaan järjestelmä toimii niin sanotusti suorajakojärjestelmänä, jossa kaikki sisään maksetut rahat jaetaan YEL-eläkettä nauttiville, Lillrank toteaa.
Vielä kun tähän lisää sen, että nyt eläkkeellä olevat tai sille pian siirtyvät kuuluvat suuriin ikäluokkiin ja meitä maksajia on yhä vähemmän, on selvää, että rahat eivät suoraan riitä ja valtio kustantaa vajeen. Eli valtio joutuu maksamaan kohtuuttoman paljon nykyisistä yrittäjän eläkkeistä. Poliittiset keskustelut siitä, että yrittäjät alivakuuttavat itsensä, ovat koko ajan käynnissä, Lillrank kertoo.
